Karttatasot: mitä kaavat, suojelualueet, Natura ja muut tasot kertovat

Tonttikartan karttatasot kokoavat viranomaisten avoimia aineistoja kiinteistön ympäriltä. Taso kertoo, että kohde on olemassa ja missä se suunnilleen on. Mitä se tarkoittaa juuri sinun tontillesi, ratkaisevat kaava, viranomaisen päätös ja lupaharkinta. Tämä opas kertoo tasoista ryhmä kerrallaan, mihin lakiin kukin perustuu ja mistä virallisen tiedon saa.

Kartta kertoo kohteen, päätös kertoo oikeusvaikutuksen

Jokainen taso on piirretty viranomaisen julkaisemasta aineistosta, mutta rajaus kartalla ei ole sama asia kuin juridinen raja. Esimerkiksi luonnonsuojelualueen raja ja määräykset ovat perustamispäätöksessä, kaavan oikeusvaikutukset hyväksytyssä kaava-asiakirjassa ja muinaisjäännöksen suojattu laajuus museoviranomaisen arviossa. Kartta auttaa huomaamaan, mitä kannattaa tarkistaa.

Tyhjä kohta kartalla ei tarkoita, ettei alueella olisi mitään. Aineistoja ei ole joka paikasta, ja osa tasoista näkyy vain tietyillä lähennystasoilla. Kunkin tason selite kertoo sen kattavuuden.

Kaavatasot: maakuntakaava, yleiskaava, asemakaava ja vireillä olevat kaavat

Suomessa alueiden käyttöä ohjataan kolmella kaavatasolla, joista säädetään alueidenkäyttölaissa. Maakuntakaavan laatii maakunnan liitto, yleis- ja asemakaavan kunta. Ylempi kaava ohjaa alempaa, ja rakentamista ohjaa suorimmin asemakaava.

Maakuntakaavat: maakuntien liittojen julkaisemat yhdistelmäkartat yleiskuvana. Ne eivät kerro tontin rakennusoikeutta, ja yhtenäistetyt merkinnät voivat poiketa hyväksytyistä kartoista.
Asema- ja yleiskaavat: kunnan oma ajantasa-asemakaavakartta merkintöineen sekä kaava-alueiden rajat, joista pääsee kaavan virallisiin asiakirjoihin.
Vireillä olevat kaavat: kuntien valmisteilla olevat kaavahankkeet vaiheittain, esimerkiksi osallistumis- ja arviointisuunnitelma, luonnos tai ehdotus. Vireillä oleva kaava ei vielä ole voimassa.

Miksi kaavoja ei näy kaikkialla

Kaavat laatii kukin kunta omiin järjestelmiinsä, eikä kaavojen sisällölle ole vielä yhtä kansallista avointa lähdettä. Tonttikartta näyttää kunnan kaavakartan ja kaava-alueet vain, jos kunta tai valtakunnallinen tietovaranto julkaisee ne avoimena tietona ja koneluettavasti. Siksi kattavuus vaihtelee kunnittain ja on parhaimmillaan suurissa kaupungeissa.

Kansallinen ratkaisu on rakenteilla. Laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä perusti Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän Ryhti-tietojärjestelmän, johon kuntien on vietävä kaavatiedot siirtymäajan jälkeen. Suomen ympäristökeskuksen mukaan uudet kaavat ovat aineistossa valtakunnallisesti kattavasti 1.1.2029 alkaen; vanhemmat kaavat tulevat mukaan vain, jos kunta vie ne itse. Ryhdin avoin aineisto sisältää nyt kaavojen rajaukset ja asiakirjalinkit, ei kaavamerkintöjä eikä rakennusoikeutta.

Kartan Kaavoitus-paneelissa on ajantasainen luettelo kunnista, joiden kaavoja Tonttikartta näyttää, ja tieto siitä, mitä kustakin on saatavilla. Jos kuntaa ei ole luettelossa, tarkista kaava kunnan omasta karttapalvelusta.

Luonnonsuojelualueet ja Natura 2000

Luonnonsuojelutaso näyttää Suomen ympäristökeskuksen aineistosta valtion ja yksityiset luonnonsuojelualueet, suojellut luontotyypit, lajien esiintymispaikat sekä Natura 2000 -alueet. Niistä säädetään luonnonsuojelulaissa.

Kansallispuistot ja luonnonpuistot ovat valtion suojelualueita, joilla luontoa muuttava toiminta on pääosin kielletty. Poikkeukset ja liikkumissäännöt ovat alueen perustamissäädöksessä ja järjestyssäännössä.
Yksityisen luonnonsuojelualueen (YSA) rajat ja rauhoitusmääräykset ovat alueen omassa perustamispäätöksessä, ja ne vaihtelevat alueittain.
Suojeltu luontotyyppi on suojattu heikentämiseltä. Osa luontotyypeistä on suojattu suoraan lain nojalla, osa vasta kun viranomainen on päättänyt niiden rajauksesta.

Natura 2000 on Euroopan unionin suojelualueverkosto. Natura-alueeksi merkitseminen ei sellaisenaan kiellä kaikkea toimintaa, mutta hanke tai suunnitelma ei saa merkittävästi heikentää niitä luontoarvoja, joiden vuoksi alue on verkostossa. Jos hanke tai suunnitelma todennäköisesti heikentää näitä arvoja merkittävästi, sen vaikutukset on arvioitava (luonnonsuojelulaki 35 §). Sama koskee hanketta alueen ulkopuolella, jos sen haitalliset vaikutukset todennäköisesti ulottuvat alueelle.

Tulvariskialueet

Tulvatasolla näkyvät tulvariskilain mukaisessa tulvariskien hallinnassa tunnistetut alueet. Merkittävä tulvariskialue on laaja alue, jolla tulvasta voi aiheutua merkittäviä vahinkoja. Rajaus ei ole tulvan leviämis- tai syvyyskartta, eikä se yksin aseta tontille rakentamisrajoitusta.

Tontin tulvavaara riippuu tulvan todennäköisyydestä ja syvyydestä juuri siinä kohdassa, rakennuksen korkeusasemasta ja kunnan määräyksistä. Ne näkyvät viranomaisten tulvavaarakartoilla ja kunnan kaavassa.

Kulttuuriperintö: muinaisjäännökset, RKY-alueet ja suojellut rakennukset

Kiinteä muinaisjäännös on muinaismuistolain nojalla rauhoitettu suoraan, ilman erillistä päätöstä. Sen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen tai muu kajoaminen on kielletty ilman lain mukaista lupaa. Rauhoitus koskee myös muinaisjäännöksen suoja-aluetta. Jos Museovirasto ei ole vahvistanut rajoja, suoja-alue ulottuu kaksi metriä näkyvistä ulkoreunoista (5 §). Kartan rajaus on suuntaa antava.

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) on Museoviraston inventointi. Se otetaan huomioon kaavoituksessa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kautta, mutta se ei itsessään ole rakennuskielto. Käytännön määräykset tulevat kaavasta, suojelupäätöksestä ja rakennusluvasta.

Suojeltu rakennus voi olla suojeltu kaavalla tai rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla. Purkaminen ja muutokset voivat tällöin vaatia lupaa, ja ennen töitä kannattaa kysyä kunnan rakennusvalvonnasta ja alueellisesta vastuumuseosta.

Pohjavesialueet

Pohjavesialueet ovat Suomen ympäristökeskuksen aineistosta kartoitettuja alueita, jotka on luokiteltu vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaan:

1-luokka: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, jonka vettä käytetään tai on tarkoitus käyttää yli 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli 50 ihmisen tarpeisiin.
2-luokka: muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue.
E-luokka: pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Merkintä voi olla 1- tai 2-luokan lisänä, esimerkiksi 1E.

Ympäristönsuojelulain pohjaveden pilaamiskielto kieltää toimet, joiden seurauksena tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella pohjaveden laatu voi muuttua niin, että siitä aiheutuu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Siksi pohjavesialueella toimiminen voi vaatia lupaa tai selvityksiä, ja kunnan kaava, rakennusjärjestys ja ympäristönsuojelumääräykset voivat sisältää alueelle omia määräyksiä.

Maaperä

Maaperätaso näyttää Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) pintamaalajit mittakaavassa 1:200 000 sekä tarkemman maaperäkartan siellä, missä sellainen on. Mittakaava kertoo, että kartta on yleiskuva: yksittäisen tontin maaperä voi poiketa siitä. Perustamistavan ratkaisevat pohjatutkimukset, joiden sijaintipisteitä on omalla tasollaan.

Liikennemelu

Melutaso näyttää tie-, raide- ja lentoliikenteen melualueet desibelivyöhykkeinä. Ne ovat mallinnettuja vuositason keskiarvoja (Lden), joissa ilta- ja yömelua painotetaan, eivät mittauksia kiinteistöllä. Meluselvitys on ympäristönsuojelulain mukaan tehtävä suurista kaupunkiseuduista sekä vilkkaimmista teistä, rautateistä ja lentoasemista, joten hiljaisempien väylien varrelta vyöhykkeitä ei yleensä ole.

Melualue ei itsessään rajoita kiinteistön käyttöä, mutta rakentamisessa tai kaavoituksessa voidaan tarvita meluselvitys ja suojausta. Melutason ohjearvot annetaan eri suureena, päivän (klo 7–22) ja yön (klo 22–7) A-painotettuna keskiäänitasona (LAeq). Asumiseen käytettävillä alueilla ulkona päiväohjearvo on 55 dB ja yöohjearvo 50 dB; uusilla alueilla yöohjearvo on tiukempi, 45 dB. Lden-vyöhyke ei siksi suoraan kerro, ylittyykö ohjearvo.

Muut tasot

Ilmakuvat ja vanhat ilmakuvat ovat Maanmittauslaitoksen ortokuvia; vanhoista näkee, miten alue on muuttunut.
Korkeus ja 3D-maasto perustuvat Maanmittauslaitoksen laserkeilaukseen perustuvaan korkeusmalliin.
Väestöruudut ja postinumeroalueet ovat Tilastokeskuksen avointa tietoa.
Rakennushankkeet tulevat kuntien rakennusvalvonnan Ryhti-tietojärjestelmään ilmoittamista luvista; ilmoitettu vaihe voi olla vanhentunut.
Kiinteistötunnukset ovat Maanmittauslaitoksen virallisia tunnuksia kiinteistörekisterikartalta.

Lisätietoa kiinteistön rajoista, palstoista ja pinta-alasta on muissa oppaissa.

Laki ja lähteet

Opas on yleistietoa, ei oikeudellista neuvontaa. Oikeusvaikutuksista päättävät siinä mainitut viranomaiset ja asiakirjat; linkit avaavat lain ajantasaisen version Finlexissä.

Tarkistettu lähteistä lokakuussa 2026

Oppaat

Avaa kartta

Beta · Kokeiluvaiheen palvelussa voi esiintyä virheitä ja käyttökatkoja. Varmista tärkeät tiedot alkuperäiseltä tiedontuottajalta.