Palsta, kiinteistö, tontti ja määräala – mitä eroa niillä on

Kiinteistörekisterin käsitteet sekoittuvat helposti: yhdellä kiinteistöllä voi olla monta erillistä aluetta, ja tontti on aina kiinteistö mutta kiinteistö ei aina ole tontti. Tämä opas selittää käsitteet lain määritelmien mukaan ja kertoo, miten ne näkyvät Tonttikartassa.

Kiinteistö

Kiinteistönmuodostamislain 2 §:n mukaan kiinteistö on itsenäinen maanomistuksen yksikkö, joka merkitään kiinteistörekisteriin. Siihen kuuluu sen alue, osuudet yhteisiin alueisiin ja erityiset etuudet.

Kiinteistörekisteriä pitää Maanmittauslaitos ja asemakaava-alueilla ne kunnat, jotka ovat päättäneet pitää rekisteriä itse (kiinteistörekisterilaki 5 §). Rekisterin kiinteistölajeja ovat muun muassa tilat, tontit ja yleiset alueet (2 §).

Palsta: kiinteistön yhtenäinen osa

Palsta on kiinteistön yhtenäinen alue. Maanmittauslaitoksen mukaan kiinteistö voi muodostua yhdestä tai useammasta palstasta. Ne voivat sijaita kaukana toisistaan, esimerkiksi niin, että pihapiiri on yhdellä palstalla ja metsä toisella kilometrien päässä.

Useampi palsta ei ole virhe aineistossa. Siksi Tonttikartta näyttää kiinteistön kaikki palstat ja kertoo niiden määrän, ja pinta-ala lasketaan kaikista palstoista yhteensä.

Tila ja tontti

Tontti on lain määritelmän mukaan sitovan tonttijaon mukaisesti muodostettu kiinteistö, joka on merkitty tonttina kiinteistörekisteriin. Tonttijako laaditaan asemakaava-alueella, kun rakennuskorttelin alue jaetaan tontteihin (alueidenkäyttölaki 78 §).

Asemakaava-alueen ulkopuolella, ja asemakaava-alueellakin ennen tontin muodostamista, kiinteistö on yleensä tila. Arkikielen ”tontti” tarkoittaa usein mitä tahansa rakennuspaikkaa, mutta rekisterissä tontti on oma lajinsa.

Määräala

Määräala on kiinteistön rajoiltaan määrätty osa, joka on tyypillisesti myyty tai muuten luovutettu mutta jota ei vielä ole muodostettu omaksi kiinteistökseen (kiinteistönmuodostamislaki 20 §). Se muodostetaan omaksi kiinteistökseen lohkomalla.

Määräalalla on oma tunnus, joka muodostuu emäkiinteistön tunnuksesta, kirjaimesta M ja yksilöivästä numerosta (kiinteistörekisteriasetus 8 §). Määräalan rajat ovat lopulliset vasta lohkomisen jälkeen.

Kiinteistötunnus

Jokaisella rekisteriyksiköllä on oma, muista poikkeava kiinteistötunnus (kiinteistörekisterilaki 4 §). Tunnus on neliosainen numerosarja (kiinteistörekisteriasetus 1 §), esimerkiksi 532-405-1-13, ja sen ensimmäinen osa on kunnan numero.

Sama tunnus voidaan kirjoittaa myös 14-numeroisena pitkänä muotona ilman väliviivoja, jolloin osat täydennetään etunollilla: 532-405-1-13 on 53240500010013. Tonttikartan kiinteistösivujen osoitteissa käytetään tätä muotoa.

Kiinteistötunnus ei ole sama asia kuin palstan tunniste: yksi tunnus voi kattaa monta palstaa. Osoite taas ei ole rekisteritieto lainkaan, vaan Tonttikartta yhdistää osoitteen kiinteistöön sen perusteella, millä palstalla osoitepiste sijaitsee.

Laki ja lähteet

Opas on yleistietoa, ei oikeudellista neuvontaa. Oikeusvaikutuksista päättävät siinä mainitut viranomaiset ja asiakirjat; linkit avaavat lain ajantasaisen version Finlexissä.

Tarkistettu lähteistä lokakuussa 2026

Oppaat

Avaa kartta

Beta · Kokeiluvaiheen palvelussa voi esiintyä virheitä ja käyttökatkoja. Varmista tärkeät tiedot alkuperäiseltä tiedontuottajalta.